Takaisin

Kevään uutuuksia

Keväällä julkaistavia esikoisteoksia

Keväällä julkaistavia esikoisteoksia. Näitä voi jo varailla verkkokirjastossa tai käy kirjastossa.

Huttunen Katriina: Surun istukka
Mutta suurin kaikista on suru
Naisen tytär on tehnyt itsemurhan. Selviää, että masennukseen sairastunut tytär on lunastanut apteekista kahtena peräkkäisenä päivänä kaikki hänelle määrätyt reseptilääkkeet. Minkäänlaista viestiä tytär ei ole jättänyt. Mikään äidin elämässä ei enää koskaan ole kuten ennen. Suru on tullut hänen elämäänsä jäädäkseen. Lohtua ei ole. Äidin koti on nyt vanhalla hautausmaalla, jonka hautoja katsellessaan hän tuntee kuuluvansa johonkin. Vain siellä hän tuntee hetken rauhaa, siellä hän voi olla tyttärensä luona, surunsa kanssa. Menetyksen mukana tulee viha. Itsesyytökset, raivo, pettymys itseen, toisiin. Pelko, kauhu, häpeä. Katumus. Mutta suurin kaikista on suru. Ja syvän surun keskellä on salaisuus, tytär, lapsi, jota ei enää ole. Menetyksen mukana tulevat myös sanat. Nainen alkaa kirjoittaa, eikä hän halua lopettaa.
Surun istukka on Katriina Huttusen omaelämäkerrallinen esikoisromaani, joka on täynnä epätoivoa, raivoa ja yllättävää kauneutta. Kertoja katsoo armottomin silmin elämää, kuolemaa, itseään ja ihmisiä ympärillään. Romaani ravistelee lukijaa kohtaamaan kuoleman tabut ja kyseenalaistaa koko olemassaolollaan kulttuurin, joka haluaa unohtaa kuoleman jokapäiväisen mahdollisuuden.

 

Eilittä Anna-Maria: Kun olen poissa
Ihmiset eivät suotta suojele toisiaan salaisuuksiltaan, miettii Ilona, 45 vuotta, kuollut.
Ilona on perheenäiti, vaimo ja äidinkielenopettaja, joka joutuu suojatiellä auton töytäisemäksi. Hän lyö päänsä katukivetykseen ja kuolee välittömästi. Itse tapahtumasta Ilona ei muista paljoakaan, mutta muistikuvat ruumiinavauspöydältä lähtien ovat hämmentävän kirkkaat.
Ilonan tie vie ruumishuoneelta öiseen kaupunkiin ja lopulta kotiin rakkaiden luo seuraamaan näiden elämää. Ilonan on vaikeaa päästää irti, kun hän on saanut eläessään niin paljon. Ennen pitkää tilanne alkaa kuitenkin häiritä: Miksi hän ei pääse eteenpäin? Jäikö jotakin kesken?
Välitilassa näkee kahteen eri suuntaan. Oikeastaan näkee enemmän kuin haluaisi mutta ei voi enää sanoa rakkailleen sanaakaan. Kaikki on jo sanottu ja tehty – vai onko sittenkään?
Ilona osaa olla kiitollinen siitä, mitä elämä hänelle antoi. Hän ymmärtää iloita myös jatkoajastaan ja mahdollisuudesta tutustua läheisiinsä silloin, kun he eivät tiedä hänen katselevan. Mutta toisaalta: Onko lohdullista vai loukkaavaa huomata rakkaiden suojelleen häntä? Onko surullisempaa nähdä heidän kaipaavan häntä vai jatkavan tyytyväisinä elämäänsä?
Kun olen poissa on Anna-Maria Eilitän esikoisteos. Se on herkkä, haikea mutta myös lämpimän humoristinen romaani ihmisistä, jotka välittävät toisistaan.

 

Ratinen Suvi: Matkaystävä
Purevat havainnot ja lämmin huumori yhdistyvät esikoisromaanissa, joka kuvaa lestadiolaisyhteisössä kasvamista ja siitä irrottautumista. Uutinen entisen luokkakaverin katoamisesta järisyttää nuorta naista, joka on rakentanut itselleen uuden elämän Helsingissä. Miksi vanhat tutut soittelevat ja kyselevät kadonneesta? Nainen palaa pitkään piilottelemiinsa muistoihin, lapsuusvuosiin kahden maailman ristivedossa. Herää kaipaus turvattuun elämänpiiriin, johon kuuluivat suviseurat, marssikasetit, Marimekon vahakangasliinat sekä serkun puhki katsottu häävideo, jolla hymyili maailman komein mies. Missä ovat nyt päivit ja markot, lapsuuden rakkaat matkaystävät? Miksei elämä taviksena ota luonnistuakseen?

 

 

Nivukoski Paula: Nopeasti piirretyt pilvet
Vahvatunnelmainen esikoisteos sinnikkäästä 1920-luvun pohjalaisnaisesta, jota elämä taivuttaa muttei murra. Isälle annettu lupaus joutuu koetukselle, kun aviomies pakenee merten taa.
Kun Liisa menee naimisiin Kallen kanssa, edessä siintävät onnelliset vuodet täynnä hellyyttä. Mutta avioliitto onkin rahapussin nyörien kiristämistä, laskiämpärin tyhjentämistä ja valittava vanha äiti tuvan nurkassa. Kalle lähtee paremman elämän perässä Amerikkaan, ja Liisa jää lastensa kanssa Isoonkyröön. Häntä painaa lupaus, jonka hän antoi isälleen tämän kuolinvuoteella: talo on pidettävä suvussa. Mutta kuinka paljon nuori nainen jaksaa harteillaan kantaa?

 

 

Setterwall Carolina: Toivotaan parasta
Omakohtainen esikoisteos menetyksestä, surusta ja uuden elämän rakentamisesta on kevään koskettavin lukukokemus.
Kun Carolina toivottaa miehelleen hyvää yötä, hän ei tiedä tekevänsä niin viimeistä kertaa. Seuraavana aamuna hän löytää miehensä kuolleena sängystä. Hänestä on kertaheitolla tullut leski ja pienen pojan yksinhuoltaja. Yhtäkkiä hänen on sopeuduttava täysin uudenlaiseen elämään, ja käytävä läpi sitä, kuka hän oikeastaan on.
Toivotaan parasta on sydäntäsärkevä ja herkkä kuvaus suremisesta, rakkaudesta ja vanhemmuudesta. Kun koko elämä suistuu raiteiltaan traagisesti ja yllättäen, myös ihmisen on muututtava.

 

 

Rooney Sally: Keskusteluja ystävien kesken
Nokkela, kepeä ja kuolemanvakava romaani nuorten naisten mutkikkaasta suhteesta maailmaan ja toisiinsa on noussut kansainväliseksi kulttiteokseksi.
Yliopistossa opiskelevat Frances ja Bobbi liikkuvat erottamattomana kaksikkona Dublinin kirjallisten piirien laitamilla. Bobbi hurmaa ihmiset, Frances tekee heistä viiltäviä huomioita. Juhlissa he tutustuvat kuuluisaan valokuvaajaan Melissaan ja tämän puolisoon. Tuttavuus syvenee neliödraamaksi, jonka seuraukset uhkaavat Francesin koko elämän perustaa. Palkittu irlantilaisromaani tavoittaa kivuliaan osuvasti lahjakkaiden nuorten aikuisten elämänpiirin: ironisen poseerauksen, haavoittuvan vilpittömyyden, lapsuuden taakasta irti rimpuilun.

 

 

Jackson Stina: Hopeatie
Loistava dekkariesikoinen Pohjolan pimeydestä, menetyksen ja surun ytimestä.
Isä oli viimeinen, joka näki Linan elossa. Siitä on nyt kolme vuotta, ja surun murtama isä etsii yhä. Hän ajaa Pohjois-Ruotsia halkovaa Hopeatietä ja koluaa joka ikisen mökki- ja metsäautotien, tutkii hylättyjä maatiloja, umpeenkasvaneita pusikoita. Hän ei anna periksi, vaikka muut tuntuvat luovuttaneen. Linan ääni vaatii häntä jatkamaan.
Tukholmalainen Meja joutuu muuttamaan Glimmersträskin tuppukylään sekavan äitinsä kanssa ja vihaa kohtaloaan. Hän on yhtä vanha kuin Lina oli kadotessaan. Kun syksy pimenee, Mejan ja Linan isän välille syntyy yhteys. Tilanteet kiristyvät seudulla, kun jälleen yksi tyttö katoaa.